Stalan salarakas tarinoi

Stalan salarakas ja hänen tarinansa.. Olkaa hyvät! Rakentava ja vähemmän rakentava kommentti otetaan avosylin vastaan!
I hope you will enjoy!

Koska sitä saa kuulla? Mie oon ratkeamaisillani odotukseen!

Bass-of-doom wrote:

Koska sitä saa kuulla? Mie oon ratkeamaisillani odotukseen!

Nyt! Mutta alotus on aika lyhyt..

Tarinan nimi on All i want is you ja tässä se tulee!

Olipa kerran bändi nimeltä SO. Eräänä syksyisenä iltana heillä oli keikka Riksun Rollissa Riihimäellä ja he olivat takahuoneessa valmistautumassa keikkaan.
-Hei jätkät, mis mun huulimeikit on!
Stala, bändin laulaja, huuteli takahuoneessa toisille!
-Mistä me tiedettäs! Omathan on sun huulimeikkis!
Nick, porukan basisti huusi takasin.
-No mut kelaa mua ilma sini punaa!
Stala huusi ja kaiveli laukkuaan jossa hän yleensä piti matkatavaroitaan.
-No niin! Löytyhän se!
Stala sanoi ja alkoi laittamaan kuuluisaksi tullutta sinipunaa huuliinsa.
-Voi elämä sun huulipunies kaa! Mulla on plekut hukassa!
Nick vaikeroi edelleen.
-Kaikilla on jotakin hukassa! Reijjooooo!
Stala huusi ja Renska saapui paikalle.
-No mitä!? Sano äkkii mun pitää ettii mun rumpukapulaa!
-God damn!
Stala ärähti ja alkoi etsimän Niksun plekuja ja Renskan kapulaa.
-No mitä teil on hukassa?
Stala kysyi Patelta ja Samilta jotka olivat tulleet tarkistamaan tilannetta.
-Siis, eihän meil mikään..
-No hyvä! Auttakaa ettii Renkan kapulaa ja Niksun plekuja!
Niin koko bändi etsi kadonnutta kapulaa ja plekuja. Monta tuntia pojat haravoivat bäkkäriä ennen kuin kaikki hukassa ollut tavara löytyi.
-Hui kamala, tuli kuuma! Mä käyn ulkona!
Stala sanoi ja meni ulos käymään. Hän käveli eikä muistanutkaan katsoa eteensä. Yhtä äkkiä hän törmäsi johonkin.
-Auh!
Kuului ääni Stalan alta.
-Oho, anteeksi!
Stala sanoi, mutta tyttö jatkoi matkaansa. Oikeastaan kumpikin oli saanut amorin nuolen sydämeensä tuosta törmäyksestä.. Kuhan he vaan tapaisivat vielä, oikeastaan he tapaavatkin nopeammin kun kuvittelivatkaan..

Jatkuu..

Ensimmäinen kommentoija olen? Jesh. Eli siis, hyvä tarina, jatkeles sitten mahdollisimman pian. ;D

Wedary wrote:

Ensimmäinen kommentoija olen? Jesh. Eli siis, hyvä tarina, jatkeles sitten mahdollisimman pian. ;D

Juu, viimestää huomenna näkytän ja paljon! Ehkä jotai pientä jo tänään! Kiitosta kommista sulle!

Jopa hienoo lukee sunki tarinaa! Jopas ne äijät ny hukkaa tavaroitaa. Onneks hukkas..olisko se Stala muute menny törmäilee? Mut mitäs nää amorin nuolet? Kerroppa pian!!

Jatkoaaaa! Hyvinhän tääki stoori alko, tätäki on tosi kiva lukee.

Jatkoa! Lyhyt ja ehkä hieman tylsä.. Mutta jatkossa alkaa vihdoin tapahtua! Lupaan!

Stala oli niin tuon mystisen tytön lumoissa että unohti keikan kokonaan.
-Tota, Stala! Tarttettas laulajaakin!
Niksu tuli sanomaan Stalalle.
-Ainii joo. Mä tuun!
Stala sanoi ja käveli bäkkärin ovesta sisään. Keikka alkoi tutuissa tunnelmissa. Pojat marssivat lavalle testaamaan soittimensa ja jostain taempaa kuului mikin testausta. Pian Stala marssi lavalle.
-Moi kaikki! Täälhä on kivasti jengii! Tää on SO ja mä oon Stal..
Mutta Stalan lause keskeytyi kummasti kun hän näki eturivissä jotakin tuttua. Stala hieraisi silmiään ja katsoi uudelleen. Oliko se se...
-Stala! Mikä sulle tuli!
Niksu hätäili ja yritti tökkiä Stalaan jotain eloa.
-Juu, huppista! Siis tää on SO ja mä oon Stala!
Stala sanoi uudestaan ja vinkkasi silmäänsä tytölle eturivissä. Keikka alkoi kappaleella Get Away. Siis aivan tutulla rutiinilla. Jengi hullaantui ja bändillä oli fiilis korkealla. Seuraava kappale oli All i want is you. Stala oli päättänyt antaa tytölle vinkkiä kappaleen aikana, hän oli nääs erittäin kiinnostunut tytöstä.
-All i want is you!
Stala huusi ja nappasi tytön kädestä lavalle.
-Tavataan keikan jälkeen! Mulla on asiaa sulle! ¨
Stala sanoi.
-Okei, missä?
Tyttö kysyi.
-Parkkihallilla! Mul on auto siellä!
Stala sanoi ja tyttö nyökkäsi. Viimeisenä kappaleena jätkät vetivät ByeByen ja jengi kyynelehti.
-Hei ei oo vakavaa! Lopetelkaas toi nyyhkytys!
Stala huusi hymyillen mikkiin.
-Täs tää ny oli! Toivottavasti jengi teil oli kivaa! Meil ainakin oli! Kiitos ku olitte tääl meijän kanssa!
Stala kiitteli ja lähetteli lentosuukkoja yleisöön. Stalan dream girl oli jo kadonnut yleisöstä, ja Stala tiesi tarkkaan missä hän oli. Sinne siis!

Jatkuu..
Mitä tapahtuu parkkihallissa…
Entä sen jälkeen

Ei jatko-osa ollut yhtään tylsä! Oikein mukavaa luettavaa. Innolla odotan jatkoa ja sitä mitä tapahtuu keikan jälkeen.

Stala vaihtoi vaatteensa ja lähti kiirellä parkkihalille, jossa salaperäinen tyttö odotteli.
-Mihin sä meet? Ja mihin hittoo sä tarviit noin paljon sitä sun Axees?
Sami kysyi Stalalta joka oli tosiaan suihkuttanut itseensä pullollisen Axe deodoranttia.
-Kai nää treffit on!
Stala sanoi ja meni kiireesti ulos. Hän käveli kohti parkkihallia. Pian hän saapui parkkihallille.
-Huhuu!
Stala huhuili.
-Huhuu ittelles!
Kuului hänen takaansa.
-Moi, Sampsa.
Sampsa sanoi ja ojensi kätensä tuttavallisuuden eleenä.
-SuviAnne.
Tyttö esittäytyi ja kätteli takaisin.
-Oot söpö tol mustalla lippiksellä.
-Kiitosta, säkin oot söpö! Niin sitä mulla et haluisitsä tehä tänää jotai mun kanssa?
Sampsa rohkaistui ja kysyi.
-Sori, mä en voi tänään, mut täs ois mun puhelin numero. Soita jos sua kiinnostaa vaikka huomenna!
SuviAnne sanoi. Stalan ilmeestä pystyi aistimaan pienen pettymyksen. Hän olisi ollut varautunut jo aivan kaikkeen.
-Vai Stalan Salarakas?
Stala sanoi kun luki SuviAnnen antaman lapun.
-No enks mä sit oo?
SA sanoi ja iski silmää.
-Sala? Miksi sala? Miks ei vaan Stalan rakas?
Sampsa kysyi ja SA:ta nauratti!
-Ai kelpaisiko mä sun rakkaaksi?
-Todellakin!
Stala sanoi ja halasi SA:ta takaapäin.
-Oot ihana!
-Kiitos Sampsa.. Mutta mitäs se kello?
SA yritti vaihtaa puheenaihetta. Sampsa alkoi olemaan liian vauhdissa, näin kun vasta tutustuttiin..
-Miks? Onks sillä välii darling?
Sampsa sanoi ja jatkoi halaamistaan. SA:lla oli kova paikka. Hänkin nimittäin oli pikkuhiljaa rakastumassa Sampsaan. Periaate oli kuitenkin vahva! Ei ekalla kerralla!
-Sampsa! Soitellaa huomenna. Mun pitää nyt mennä!
Sampsa kattoi SA:n silmiin ja kysyi.
-Voisinko mä tehä jotai ihan pientä ennenkun sä lähet?
-No, joo!
SA sanoi ja Sampsa otti hänet tiukasti syleilyynsä. Hän alkoi suudella SA:ta aika intohimoisesti.
-Noin. Eipä muuta!
-Okka! Huomisiin rakas!
SA huusi ja lähti kävelemään bussipysäkille. Sampsa ei voinut olla kysymättä tahtoisiko SA saatto kaverin.
-Saathan sä mua saattaa!
SA sanoi ja he kävelivät kädet toistensa lanteilla kohti pysäkkiä. Bussi tuli liian pian, ja SA:n piti lähteä.
-Mä rakastan sua! Nähdään huomenna!
Sampsa huusi ja SA huusi takaisin
-Joo, huomisiin kulta!
Mitä tapahtuu huomenna?
Jatkuu..

Huh-huh! Sepä tekstiä! Kuuma tuli jo. Siellä niin hieno romanssi syttymässä. Mitenkäs tässä nyt malttaa varttuu jatkoa?!

Monstermama wrote:

Huh-huh! Sepä tekstiä! Kuuma tuli jo. Siellä niin hieno romanssi syttymässä. Mitenkäs tässä nyt malttaa varttuu jatkoa?!

Rupesi himottaa tää kirjottaminen, elikkä hetkinen vain!

Sampsa ajoi unelmissaan kotiin. Miten joku saattoikin olla noin ihanaa, kuin tuo tyttö!
-Stalan salarakas.. Heh!
Stala hymähteli mielessään. Pian Sampsa saapuikin jo kotiinsa. Hän avasi oven ja heitti takkinsa ja lippiksensä lattialle ja heittäytyi sängylleen makaamaan.
-Onkohan tää tarpeeksi pehmee..
Sampsa ajatteli ja katsoi kelloaan. Se oli jo 12. Sampsan olisi tehnyt mieli soittaa vielä ennen nukkumaan menoa SuviAnnelle. Niin hän tekikin.
-Haloo.
-Moi, täs on Sampsa! Olitsä nukkumassa?
-En, mulla on niin ikävä erästä ihmistä.
-Aijaaha. Ketä?
-No sua hölmö! Voisinks mä sittenki tulla sun luo?
-Mitä!!?
Sampsa kuunteli ihmeissään puhelinta jossa SA puhui. Hän halusi sittenkin Sampsan luo yöksi.
-Joo, mä asun tääl hesassa! Tulisiksä vaik tänne mun osote on..
Ja Sampsa kertoi. SA halusi tulla ja niin Sampsa alkoi järjestelemään kotiaan.
-Sun on parasta olla tapeeks pehmee!
Sampsa huusi ja osoitteli sormella sänkyään! Sampsa löysi kaapistaan mansikoita ja suklaakastiketta, toisesta kaapista samppa pullon. Sitten vielä muutama kynttilä ja vola! Sampsan koti oli kuin lemmenpesä.
-Noin! Sitten puuttuu enää prinsessa!
Stala puheli ja pian hänen puhelimensa soikin.
-Moi! Mä oon tässä alaovella!
SA sanoi ja Sampsa ryntäsi avaamaan.
-Sä oot kaunis!
Sampsa sanoi ja halasi Sa:ta.
-Kiitos, nii säkin oot komee. Mr.Astala..
SA sanoi ja pussasi Sampsaa nopeasti suulle.
-Vielä mä sut nappaan!
Sampsa huusi ja ryntäsi SA:n perään.
-Kuka eka sun ovella!
SA huusi ja he ryntäsivät rytinällä portaat ylös.
-Mä!
Sampsa huusi ja koski ekana oveaan.
-Suukko voittajalle!
Sampsa sanoi ja suukotti SA:ta. He menivät sisälle jossa Sampsan romanttinen sisustus odotti.
-Kaunista!
SA sanoi. Sampsa tarjosi SA:lle pari mansikkaa suklaakastikkeella, ja siihen päälle samppaa.
-Kiitos rakas!
SA sanoi. Sampsa vähenti vaatteitaan huomattavasti.
-Kuule, ota siekin liiat vaatteet pois.
Sampsa sanoi ja otti SA:n päälys paidan pois.
-No joo!
SA sanoi ja he kellahtivat sängylle suulottelemaan. Stala kuitenkin nukahti.
-Ootsä kulta sulonen. Mun oma nallekarhu!
SA jutusteli nukkuvalle Sampsalle. Pian hänkin kuitenkin nukahti ja näki unta Sampsasta.

Jatkuu.

Missäs ootte kaikki kommaajat!?

Täällä on yksi innokas kommaaja! *heiluttaa kättään* Tää on ihan himo-tarina. Ja mahtava sellainen.

Vieläkö sua himottaisi tämän himo-tekstin kirjoittaminen? Mitä tapahtuu pariskunnalle himo-yön jälkeen aamulla? Joo mä tiiän, et oon ärsyttävä, mut tää tarina on ihana..

Sinttu wrote:

Täällä on yksi innokas kommaaja! *heiluttaa kättään* Tää on ihan himo-tarina. Ja mahtava sellainen.

Vieläkö sua himottaisi tämän himo-tekstin kirjoittaminen? Mitä tapahtuu pariskunnalle himo-yön jälkeen aamulla? Joo mä tiiän, et oon ärsyttävä, mut tää tarina on ihana..

Tottakai! Nyt pidän vähän taukoa! Mutta oon koko viikon yksin kotona! Elikkä konetta ei varaa kukaan muu! Saan paljon tekstiä aikaseksi viikon ajan!

Stalan salarakas wrote:

Missäs ootte kaikki kommaajat!?

Äläs ala urputtaan, tai mie en kommaa ollenkaan!
No joo... Hyvä pätkä oli taas, tosissaan saa hymyillä näille... Toivon jatkoa heti kuin mahdollista.

No jopas. Mitäs tähä nyt sanois? Sanotaanko vaikka näin et mul on huomattavast leveämpi hymy ku OXilla. Sattuu jo. U-p-e-e-t-a!!

Teil on hauskoja tarinoita, ja aikas romanttisiaki Hyvä vaan! Ja niin on tääki tarina! Jatkahan!

Aivan totaalisen ihanaa tarinaa! Olisinpa tuossa tarinassa SA:n roolissa...

SA on hyvä ja jatkaa...

Sirenia666 wrote:

Aivan totaalisen ihanaa tarinaa! Olisinpa tuossa tarinassa SA:n roolissa...

Kiitos kiitos! Kiva ku tykkäätte!
Kukavaan voi olla SA...

Hyvää tekstiä on tullut, joten jatka!

Tahtonne on lakini! En tiiä jos tää tarina etenee liian nopeasti..
Mutta anyway tässä!


Aamu koitti. SA heräsi ennen Sampsaa.
-Huomenta, kullan nuppu!
SA sanoi ja suukotti Sampsaa poskelle.
-Huomenta kulta. Paljon kello on?
Sampsa kysyi unen pöpperöisenä.
-Se on nyt vartin yli kymmenen, haluatko vielä nukkua? Meni viimeyönä myöhään.
-No ei. Haluatsä aamupalaa?
Sampsa kysyi ja nousi sängynlaidalle istumaan. Hän nappasi SA:n kainaloonsa ja halasi tätä pitkään.
-Juu. Voisinhan mä ottaa. Onks sulla kahvii?
SA kysyi ja Sampsa nyökkäsi.
-Ohan mulla! Mä voin keittää sulle.
Sampsa sanoi ja meni keittämään SA:lle kahvia. SA vaihtoi päälle päivävaatteensa ja meni Sampsan taakse´. Hän suukotti Sampsaa ja meni pöydän ääreen istumaan.
-Asiasta kolmanteen, sulla on siisti kämppä.
SA sanoi. Hän huomasi Sampsan fanilahja/palkinto huoneen.
-Saaks tuol käyä?
SA kysyi ja Sampsa nyökkäsi. SA meni huoneeseen ja ensimmäinen asia mikä hänellä sattui silmään oli nalletikkari jossa luki: Sexylle Kitalle nalletikkari.
-Missäs mun nalletikkari on?
SA kysyi ja Sampsa naurahti.
-Eiks me sitä just tutkittu..
SA repesi nauramaan.
-Tutkittiinhan me juu! Olipahan tikkaria kerrakseen!
Sampsakin naurahti. Hän katsoi SA:ta pitkään. Miten hän pystyi olemaan niin rakastunut tuohon naiseen, kaiken kokemansa jälkeen. Hän oli kuvitellut ettei enää koskaan pystyisi rakastumaan. Mutta tässä sitä nyt oltiin. Sampsan pää vilisi kysymyksiä. Olisiko hänestä sitoutumaan. Voisiko hän jättää villin poikamies elämän taakseen ja ruveta perheen mieheksi. Miksi tää oli niin vaikeaa, vaikka olikin korviaan myöten rakastunut.
-Mitä sä mietit?
SA kysyi ja katsoi kummissaan Sampsaa.
-Meitä, ja meidän tulevaisuutta.
-Tulevaisuutta? Onko meillä kahdella yhteinen tulevaisuus?
SA kysyi ja Sampsa nyökkäsi.
-On. On jos annat sille mahdollisuuden.
Sampsa sanoi ja tarrasi SA:n käteen.
-SuviAnne, voisitko sä rakastaa mua koko sydämelläsi, vaikka olisin joskus pitkään pois sun luota? Voisitko sä rakastaa mua ja luottaa mun rakkauteeni?
SA oli yllättynyt kysymyksistä.
-Sampsa, uskoisin pystyväni siihen. Mä tunnen niin vahvasti sua kohtaan.
Sampsa kaivoi jotakin taskustaan.
-Vielä ei oo parempaa, mutta jos haluat hommaan kyllä paremman. Ennen sitä kysyn sulta, haluatko sä olla mun vaimo?
Sampsa kysyi polvillaan SA:n edessä. Hänen kädessään oli sormus.
-Sampsa Astala! Tarkotatko sä tota oikeasti? Et tää ei ole mikään vitsi?
SA kysyi ja Sampsa vastasi pelkällä katseellaan.
-Ei mies pelleile tälläisessä asiassa!
Sampsa sanoi ja odotti edelleen vastausta kysymykseensä..

JATKUU..
Mitä SA vastaa…