Title = Sampsa Joutuu Lastenkotiin.
Author =Stalantypy
Beta = -
Pairing = Ei ole tässä osassa viellä.
Rating = Öäh mitä mä sanoisin? K-13-15?
Genre = Ööäähh..
Warnings = Kuolema, kiroilua.
Disclaimer = EN omista Sampsaa, Jussia ja Leenaa. Mutta tarinan kyllä ja enkä saa tästä rahaa.

A/N: Epäilen pahasti ettei oo mitenkää hohdokas, mut ootan kommentteja
:3

~*~


Päivä oli 23.01.1974. Kaunis nuori nainen makasi sairaala sängyllä sylissänsä pieni poika. Nainen katsoi esikoispoikaansa hymyilen ja kuiskasi:" Sun nimeksi tulee Sampsa." Sampsa heräsi ja katsoi silmät suurina äitiänsä.
"Tanja? Voinko tulla sisään?" Kysyjä oli Sampsan isä. "Tule vaan sisään, Jesse. Sampsakin on heräillä." Tanja vastasi.
Jesse istui sisälle pieneen huoneeseen, jossa oli yksi sänky, pyötä ja pari tuolia. "Etkö ole onnellinen siitä että Sampsa syntyi?" Tanja kysyi ja katsoi Jesseä. Oikeasti Jesse EI olisi halunnut saada Sampsaa, mutta Tanja halusi lasta niin paljon, että Jesse teki Tanjan raskaaksi. Nyt kun Sampsa on syntynyt ja Jesse mieti miten pääsisi eroon tosta lapsesta.
"Tietty mä olen onellinen lapsesta" Jesse valehteli. Tanja nuosi istuma-asentoon ja nosti Sampsan syliinsä. Sampsa nukkui rauhallista unta. "Miten me aijotaan pärjätä ton kanssa?" Jesse kysyi ja katsoi nukkuvaa Sampsaa.
"Hyvin me tullaan pärjäämään. Mä haluun perheen sun kanssa." Tanja kuiskasi. Jesse ei vastannut mitään.


Parin päivän päästä Tanja ja Sampsa pääsivät kotiin sairaalasta. Jesse oli vastassa vaimoansa ja poikaansa.
"Ihanaa päästä takaisin kotiin. Ja Sampsa on mukana." Tanja hihkaisi. Jesse käynnisti auton ja niin he lähtivät kohti kotia.
Puolen tunnin ajon jälkeen he saapuivat kotiin. Tanja nuosi pois autosta ja otti Sampsan syliinsä ja meni sisälle. Jesse jäi ulos tupakalle ja kirosi Sampsaa, kun Sampsa vei kaiken Tanjan huomion. Jesse meni sisälle ja huomasi Tanjan keittiössä tekemässä ruokaa heille. "Mihin sä Sampsan oot jättänyt?" Jesse sanoi kylmästi. Tanja kääntyi katosmaan Jesseä ja vastasi:" Sampsa nukkuu ylhäällä. Oli niin väsynyt. Miksi sä oot noin kylmä Sampsaa kohtaa? Mitä Sampsa on sulle tehnyt?"
Jesse sai kaamean raivarin ja alkoi viskoa tavaroita ympäriinsä. "Mä en oo ikänä halunnut lasta! Valehtelin sulle että haluun Sampsan. Tein sut raskaaksi siksi kun sä halusit!" Jesse raivosi. Tanjan silmät laajentuivat lautasen kokosiksi ja huusi:"Vittu! Sä oot yksi saatanan kusipää!! Valehtelit mulle Sampsasta ja siitä mitä ajattelet Sampsasta! ULOS TÄÄLTÄ!"
Jesse lähti ulos ovet paukkuen. Tanja juoksi ylös katsomaan oliko Sampsa kunnossa. Pikku-Sampsanukkui syvää unta kehdossa. Tanja nosti Sampsan syliinsä ja kuiskasi:
"Kukaan ei tule satuttmaan sua koskaan. Mä suojelen sua." Mutta Tanja ei osannut odottaa mitä tulee tapahtumaan.

Kuukaudet meni vauhdilla eteenpäin ja Pikku-Sampsa kasvoi ja kasvoi. Ulkona satoi lunta ja päivä oli 23.01.1975 ja oli Sampsan yksi vuotis synttärärit. Sampsa istui syöttötuolissa ja hymyili oikeen leveästi.
"Voi kun Sampsa on kasvannut paljon" Sampsan mummi sanoi nähdessänsä Sampsan. Sampsan huulille kipusi hänen oma leveä hymynsä. Tanja nauroi ja laitto samalla kahvia. "Missäs Jesse on?" Kysyi Tanjan isä. Sampsa pelästyi kuullessansa Jessen nimen ja pillahti itkuun.
"Ei hätää Sampsa. Sä olet turvassa. Isä, Jesse ei ole koskaan halunnu Sampsaa. Joten mä heitin Jessen ulos täältä." Tanjan isä katsoi Tanjaa hetken ihan hiljaa... Tanjan äiti oli kauhuissansa...
"Siis Jesse ei koskaan halunnut Sampsaa?" Tanjan äiti kysyi.
"Niin. Jesse vaan odotti että voisi satuttaa Sampsaa." Tanja vastasi itkuisena.
Sampsa imi peukkuansa ja katseli ympärillensä silmät suurina.
"Äittä?" Sampsa kysyi. Tanja ja muut kääntyivät ja katsoivat ihmeissään Sampsaa.
"Niin Sampsa?" Tanja kysyi. Sampsa osoitti masuansa ja Tanja tajusi että Sampsalla oli nälkä.
Tanja otti kaapista piltti purkin ja laittoi sen mikroon. Tanja meni istumaan Sampsan viereen ja alkoi ruokkimaan Sampsaa. Illalla kuin kaikki olivat jo lähteneet, Sampsa oli nukkumassa ja Tanja istui keittiössä. Ovi kello soi ja Tanja meni avaamaan. Ovelle seisoi Jesse. Tanja pelästyi, mutta Jesse tunki itsensä sisälle. Jesse katsoi ympärillensä etsien Sampsaa.
"Mitä sä etsit?" Tanja kysyi ja ajatteli ettei vaan Sampsaa.
"En mitään. Katon vaan ettei kukaan yli määränen oo täällä." Jesse sanoi myrkyllisesti.
Mitään sanomatta Jesse otti Tanjaa kurkusta kiinni ja kuristi ja kuristi. Tanja muuttui siniseksi ja huusi. Jesse tiukensi otettansa. Ylhäällä Pikku-Sampsa oli herännyt metelliin ja itki.
Jesse oli niin ettei kuulisi Sampsan itkua, vaan jatkoi Sampsan äidin kuristamista.
Hetken päästä Jesse huomasi että Tanja oli eloton. Hän oli onnistunut tappamaan vaimonsa.
Jesse meni keittiöön, otti laatikosta veitsen ja meni takaisin Tanjan luokse. Hän viilsti Tanjan ranteet auki että kuolema näyttäisi itse murhalta. Jesse jätti veitsen Tanjan viereen ja lähti ylös hakemaan Sampsaa. Sampsa istui sängyssänsä, kun Jesse tuli huoneeseen. Sampsa pelästyi Jesseä pahasti. "Olet nyt ihan hiljaa. Äiti ei tule auttamaan." Jesse sanoi ja nosti Sampsan pois kehdosta. Sampsa oli ihan hiljaa Jessen tunkiessa Sampsaa mustaan säkkiin. Säkissä Sampsalla oli seurana nalle. Jesse heitti säkin olallensa ja häipyi asunnosta. Jesse käveli 5km ennen kuin pysähtyi roskiksen eteen. Hän aukaisi kannen, heitti säkin sinne ja sulki kannen. Sampsa oli nukahtanut matkalla. Jesse lähti niiden hyvinensä ja jätti 1-vuotiaan Sampsan roskikseen.

Kului muutama päivä ja Pikku-Sampsa oli yhä kylmässä roskiksessa. Yhtenä aamuna Sampsa itki todella kovaa, kun oli nälkä. Roskiksen ohitse kulki nuori nainen Leena. Leena kuuli Sampsan itkun ja päätti ottaa selvää mistä tuo itku kuului. Leena tuli roskiksen luokse ja itku kuului kunnolla.
Leena aukasi kannen näki miten musta säkki liikkui. Hän nosti säkin pois roskiksesta ja aukaisi sen. Sisältä paljastui pieni poika. Leena otti Sampsan syliinsä ja tutki säkkiä parempin. Sieltä löytyi Sampsan kaikki tiedot. Leena katsoi Sampsaa ja Sampsa hymyili ujosti.
"Sampsa, sä lähdet mun mukaani. Pääset asumaan pieneen lastenkotiin."
Niin Sampsa ja Leena lähtivät kohti Sampsan tulevaa kotia.

No jaa.. Iha hyvähä toi oli, mut löysin kyl melko paljo noit kirjotus- ja yhdyssanavirheitä, et niihi kannattais kiinnittää huomiota. Äikäntunneilla ois tarkotus kuunnella ja opiskella, ya know..
Nii ja aika ja tapahtumat tuntu etenevän vähäse liia nopeesti. Ja otikko yhtää huomioon sitä faktaa mitä vauvalle tapahtuis jos se joutus oikeesti olee muutaman päivän pimees säkis roskikses ilma juotavaa ja syötävää..?
Että noit asioita ko hiot, ni hyvä tulee. Muute iha jännä stoori, pistäs ny toine osa ni sanon haluunko jatkaa lukemist viel siit eteenpäin. (:

Niin mä listasinkin noita kirjoitusvirheitä mun kilometrikommenttiin tonne toiselle fordelle, joten en taida viitsiä kirjoittaa samoja enää tänne

niin tosiaan totean vaan, että tykkään.

Jee, sun fic on nyt sitten täällä! Olen odottanut jo kauan. ((:

Hyvä alku tämä ja juoni vaikuttaa aika hyvältä. Tuota oli kiva lukea, tykkäsin kyllä kovasti. Pituuttakin oli ihan mukavasti.
Kamala tuo Jesse! ;_____; Meni nyt tappamaan Tanjan ja olisi tehnyt Sampsallekin jotain pahaa. Eikiva. Onneksi tuo Leena pelasti Sampsan. <3

Mutta nyt iskee oikein pahemmanlaatuinen pilkunnussija! Mulla on jostain syystä joku pakkomielle korjata kirjoitusvirheitä, joten teen sitä taas. Anteeksi. Tässä tekstissä niitä virheitä kun oli aika paljon, niin on pakko vähän korjailla:

"Kaunis nuori nainen makasi sairaala sängyllä sylissänsä pieni poika."
~sairaalasängyllä (muista yhdyssanat!)

"Nainen katsoi esikois poikaansa hymyilen ja kuiskasi:"
~esikoispoikaansa (mä ainakin kirjoittaisin tämän myös yhteen?)

"...Sampsakin on heräillä."
~hereillä

"Jesse istui sisälle pieneen huoneeseen, jossa oli yksi sängy, pyötä ja pari tuolia."
~sänky, pöytä

"Nyt kun Sampsa on syntynyt ja Jesse mieti miten pääsisi eroon tosta lapsesta."
~mietti

"Tanja nuosi istuma-asentoon ja nosti Sampsan syliinsä."
~nousi

"Sampsa nukkuirauhallista unta."
~nukkui rauhallista (ei yhteen!)

"Tanja kääntyi katosmaan Jesseä ja vastasi:"
~katsomaan

"Tein sunt raskaaksi siksi kun sä halusit!"
~sut

"Tanjan silmät laajenus lautasen kokosiksi ja huusi:"
~laajentuvat, kokoisiksi

"Kukaan ei tule satuttmaan sua koskaan."
~kokoisiksi

"Ulkona satoi lunta ja päivä oli 23.01.1975 ja oli Sampsan yksi vuotis synttärärit."
~synttärit (yksivuotisynttäritkin taitaa olla yhdyssana?"

"Sampsan istui syöttötuolissa ja hymyili oikee leveästi."
~oikein

"Tanja nauroi ja laitto samalla kahvia."
~laittoi

"Tanja otti kaapista piltti purkin ja laittoi sen mikroon."
~pilttipurkin (yhdysana?)

"Ovi kello soi ja Tanja meni avaamaan."
~ovikello

"Ovelle seisoi Jesse."
~ovella

"En mitään. Katon vaan ettei kukaan yli määränen oo täällä." Jesse sanoi myryllisesti."
~ylimääräinen. Ja toi myryllisesti on varmaan myrkyllisesti (?)

"Hän viilsti Tanjan ranteet auki että kuolema näyttäisi itse murhalta."
~viilsi. Ja lauseeseen tulee myös pilkku!

"Olet nytten ihan hiljaa. Äiti ei tule auttamaan."
~nyt

"Leena otti Sampsan syliinsä ja tutki säkkiä parempin."
~paremmin

"hän nosti säkin pois roskiksesta ja aukaisi sen."
~Hän...

"Pääset asumaan pieneen lasten kotiin."
~lastenkotiin

Toivon ettet loukkantuisi noista korjauksista, vaan ottaisit ne ihan rakentavana kommenttina. Yritän kerrankin kommentoida järkevästi, joten on ihan pakko antaa hieman rakentavaakin. ^_____^

Minne muuten kirjoitat tarinasi ennen kuin lisäät ne tänne? Suosittelisin todella Wordin käyttöä, se kun korjaa kaikki virheet. Voisit myös ottaa itsellesi jonkun betan/oikolukijan. Silloin lukija voisi korjata virheet etukäteen. Minä esimerkiksi olisin vapaaehtoinen beta. (:
Voisit vaikka kirjoittaa tarinasi Wordiin, tallentaa sen ja lähettää minulle mesessä. Sitten lukisin sen ja korjaisin virheet. Kävisikö se? Voisin mielelläni olla beta.

Voisit tekstissäsi kiinnittää kirjoitusvirheiden lisäksi huomiota kuvailuun ja tapahtumien etenemiseen. Kuvailua voisi olla enemmän ja nuo tapahtumat voisivat edetä hieman hitaammin. Kuvailemalla paremmin saa kummasti lihotettua lauseita. Ja tosiaan yhdyssanavirheet ja sivulauseen pilkut pitää muistaa myös.

Mutta se siitä kieliopista. Pidin tästä kovasti ja on todella sääli, jos tähän ei tule jatkoa. Tuollaiseen kohtaan kun tarinaa ei missään nimessä voi jättää, sehän olisi julmaa. .___. Muuten mua häiritsee elämäni loppuun saakka mitä Sampsalle tapahtuu.
Joten arvaas mitä mä nyt haluan? No jatkoa tietenkin. (:

Ja pyydän suuresti anteeksi jos kilsakommenttini kaataa koko foorumin. Toivotaan ettei se tee niin. Ehkä mä voisin opetella kommentoimaan.


Vielen Dank, liebenswürdig. <3

ja sitten yksi vinkki lisää, älkää pliis lainatko kokonaisia viestejä, varsinkaan jos ne on pitkiä, kiitus

Luinki tän jo kerran, ja sillon kerroin että on oikein hyvä tarina mut kommaampa nyt tännekin d:
Eli ei mitään uutta sanottavaa. Edelleenki hyvä stoori, mut mieki suosittelen sitä betaa sulle.
Mut laitaha jatkoo. Tahon tietää et mitä Sampsalle käy (:

Title = Sampsan ja Jussin elämää lastenkodissa.
Author = Stalantypy edelleen.
Beta = ´-
Pairing = Sampsa/Jussi.
Rating = K-13-K15
Genre = Draamaa nyt ainaski.^^
Warnings = Kiroilua ja miesten välistä pussailua.
Disclaimer =En vielläkää saa tästä rahaa ja enkä omista S, J & L.

A/N: Todi eikun jatkuu edelliselle. :3

*****

Oli kulunut jo 15-vuotta, kun Leena pelasti Sampsan ja vei lastenkotiin. Paikka on Sampsalle yhtä rakas, kuin oikea koti olisi. Sampsa ei muistannut paljon ajalta, kuin asui kotona vanhempiensa kanssa. Lastenkotiin joutumisen Sampsa muistaa todella hyvin ja Leenan. Nyt Sampsa oli 16-vuotias nuori. Hänellä meni koulussa hyvin ja samassa lastenkodissa asui hänen paras ystävänsä Jussi. Sampsa ja Jussi kävivät samaa koulua ja olivat samalla luokalla. Pojat olivat aina yhdessä. He tekivät läksyt yhdessä ja olivat koko ajan yhdessä. Sampsan ja Jussin lempi bändi oli KISS ja he unelmoivat että heistä tulee isoina yhtä kuuluisi rocktähtiä. Sampsalla oli 16-vuotiaana pitkät ruskeat hiukset ja Jussilla taas pitkät vaaleat.
Pari poikaa lastenkodista kiusasi Sampsaa ja Jussia hiusten takia ja sanoivat että pojat olivat enemmän, kuin ystäviä. Mutta Sampsa ja Jussi eivät välittäneet. He olivat onnellisia että olivat erinlaisia ja pysyivät. Syysaurinko paistoi Sampsan ja Jussin huoneeseen,kun pojat viellä nukkuivat. Herätyskellon ääni sai pojat hätkähtämään hereille. Sampsa kiskotteli ja katsoi viereiseen sänkyyn,jossa Jussi heräili.
"Huomenta!" Sampsa sanoi iloisesti ja nuosi sängystä ylös jalassansa Herkkupeppu-boxerit.
"Huomenta sullekkin." Jussi sanoi haukotuksen keskeltä. Sampsan oli pakko alkaa nauramaan Jussille, joka oli juuri noussut ja hiukset sojoitti joka suuntaan. Saatuaan vaatteet päälle pojat menivät keittiöön aamupalalle. Keittiössä, jossa Sampsa ja Jussi söivät oli eri missä muut söivät. Keittiö oli Leenan asunnon keittiö. Leena asui samassa talossa missä lastenkoti oli. Sampsa ja Jussi söivät aamupalaa, kun Leena tuli keittiöön hymyillen.
"Huomenta pojat."Leena sanoi ja hymyili.
"Huomenta Leena" Sampsa ja Jussi vastasivat yhdestä suusta. Leena oli hyvin onnellinen että hänellä oli Sampsa ja Jussi.


Pojat söivät aamupalansa loppuun, kiittivät Leenaa ja juoksivat ylös hakemaan reppunsa etteivät myöhästyneet koulusta. Pojat seivovat bussipysäkillä ja kuuntelivat Alice Cooperia, josta pojat tykkäsit.
"Kattokaa hintit!" Joku huusi. Sampsa ja Jussi kääntyivät ja näkivät koulunsa paskimman jätkän Kallen. Kalle oli aina kiusannut Sampsaa ja Jussia heidän ulkonäöstänsä, musiikista ja millon mistäkin. Sampsa ja Jussi eivät jaksaneet välittää Kallesta. Sampsa ja Jussi jatkoivat Alicen kuuntelua ihan rauhassa.
"Eikö olisi siistiä päästä Alicen keikalle?" Jussi kysyi.
"Todella siistiä. Alice on aivan mahtava." Sampsa vastasi ja hymyili. Jussi hymyili takaisin.
Kalle tuli poikien luokse ja repisi Sampsan mp3:n Sampsan kädestä kovakuorasesti.
"Anna se takaisin mulle!" Sampsa sopersi itkun partaalla. Kalle oli revetä nauruun.
"Voi voi! Pääseekö tytöltä kohta itku?" Kalle vittuili Sampsalle.
"Jätä Sampsa rauhaan ääliö!" Jussi huusi vihaisena ja otti Sampsan mp3:sen Kallelta.
"Kattokaa miten toi puolustaa tota rääpälettä." Kalle nauroi. Jussilla keitti yli Kallen kanssa.
"Sampsa ei ole mikään vitun rääpäle, vaan mun PARAS ystävä."Jussi huusi. Kalle hiljeni heti ja katsoi Jussia.Sampsa oli Jussin takana ja pidätti itkuansa.
"Siis siis Sampsa on sun PARAS ystävä?" Kalle kysyi oikeasti hämmillänsä Jussilta.
"Kuulit aivan oikein. Sampsa on mun paras ystävä." Jussi sanoi ja otti Sampsaa kädestä. Sampsa ei edellenkään sanonut mitään. Jussin ote tuntui Sampasta ihanalle ja eikä Sampsa olisi halunnut päästää irti.
"Ei tää voi olla näin. Olenko mä ihastunut Jussiin?!" Sampsa mietti ihmeissään. Jussin ääni sai Sampsan vahtumaan omasta maailmastansa.
"Sampsa, oletko sä kunnossa?" Kuului Jussin ääni Sampsan vierestä.
"Joo olen mä ihan kunnossa. Missä on mun mp3 on?" Sampsa vastasi. Jussi kaivoi taskustansa Sampsan mp3:n ja antoi sen Sampsalle takaisin. Sampsa laittoi kuulokkeet korvillensa ja alkoi kuuntelemaan KISS:in I Was Made Loving You- kappaletta. Jussi ja muut katsoivat Sampsaa. Bussi tuli pysäkille ja pojat nuosivat bussiin. Jussi istahti Sampsan viereen bussissa ja otti toisen kuulokkeen itsellensä ja katsoi Sampsan punaisia ja turvonneita silmiä.
"Mikä hätänä?" Jussi kysyi huolissaan. Sampsa katsoi Jussia silmiin ja huokaisi.
"Mä en enää jaksa Kallea. Se on kiusannut mua niin kauan." Sampsa sanoi ja oli purskahtaa uudestaan itkuun. Jussi otti Sampsan käden omaansa ja Sampsan sydän rupesi lyömään nopeammin.
"Mä sanoin Kallelle että sä oot mun paras ystävä." Jussi kuiskasi hiljaa. Sampsa katsoi Jussia kummissansa.
"Sanoiko Kalle mitään?" Sampsa kysyi peloissansa.
"Ei. Katsoi vaan tyhmänä takaisin." Jussi vastasi hymyillen. Sampsa vastasi pienellä hymyllä.
Pian he olivatkin koululla ja jäivät pois bussista. Jussi ja Sampsa juttelivat taas rokkari unelmistansa ja eivätkä kuulleet Kallen vittulua/uhkailua. Pojat eivät jaksaneet välittää. Kalle oli vaan kateellinen Sampsalle ja Jussille. Koulun pihalle päästyään pojat menivät yhteen nurkkaan, jossa pojat aina olivat välitunnit. Pojat juttellivat niitä näitä ja kuuntelivat samalla Hellcity 13:toista. Sampsa katsoi Jussia ja hänen sydämmensä jätti lyönnin väliin.
"Ei ei! Mä en voi tykätä Jussista sillä tavalla.." Sampsa raivosi mielessänsä.
"Mutta Jussi on kaunis. Ja Jussi on kiltti." Pään sisäinen ääni sanoi Sampsalle.
"Maa kutsuu Sampsaa!" Jussi sanoi Sampsan vieressä ja Sampsa tajusi että oli koulussa ja välkällä.
"Oliko asiaa?" Sampsa kysyi.
"Sitä vaan että kello soi." Jussi vastasi ja antoi mp3:sen kuulokkeen Sampsalle ja lähti kulkemaan ovelle.
Sampsa tunki mp3:sen taskuunsa ja lähti juoksemaan että sai Jussin kiinni.


Luokassa pojat istuivat vierekkäin ja kuuntelivat maantiedon opettajan selitysta Norjan vuonoista. Sampsa ei kuunellut yhtään mitä opettaja selitti. Hän vaan piirteli vihkoonsa sydämiä, joiden sisällä luki Jussin nimi. Jussi nojasi kädellensä pulpettiin ja kuunteli opettajaa. Onneksi hän ei huomannut Sampsan vihon sivua.
"Astala! Mikä on Norjan pääkaupunki?" Opettja kysyi äkkiä. Sampsa hätkähti että oli tippua tuolilta.
"Oslo." Sampsa vastasi väsyneesti ja jatkoi kirjoitteluansa. Sampsa näki luomiensa alta opettajan tulevan lähemmäs ja laittoi vihkonsa nopeesti kiinni.
"Mitä Astala niin paljon piirtää ettei voi keskittyä tuntiin?" Opettaja tivasi ja otti vihon Sampsalta.
"En mitään." Sampsa vastasi hiljaa niin että opettaja ja Jussi kuulivat.
"Hei, rääpäle puhu kovempaa, että muutkin kuulevat!" Kalle huusi. Sampsa yritti pidätellä itkuansa, mutta ei vastannu Kallelle. Onneksi kello soi ulos ja oppilaat lähtivät pois luokasta. Sampsa ja Jussi lähtivät taas omaan nurkkaansa.
"Sampsa,onko sulla kaikki kunnossa? Kun olit itkeä äsken." Jussi kysyi ja katsoi Sampsaa silmiin.
"Joo, on mulla kaikki hyvin." Sampsa sanoi ja katsoi Jussia suoraan silmiin. Jussi tarttui Sampsan käteen.
"Älä valehtele. Mä nään että sua painaa joku." Sampa tiesi ettei voi valehdella enää Jussille.
"Jussi, mä..mä tykkään susta." Sampsa sanoi todella hiljaa ja alkoi itkeä. Jussi veti Sampsan syliinsä.
"Älä itke. Sampsa, mä tykkään susta kanssa." Jussi vastasi yhtä hiljaa kuin Sampsa. Sampsa katsoi kyyneltensä läpi Jussia ja painoi huulensa varovaisesti Jussin huulille. Jussi ei työntänyt Sampsaa pois, vaan vastasi Sampsan suudelmaan. Sampsa vetäyi irti ja katsoi Jussia silmät suurina. Jussi katsoi takaisin. Kello soi ja merkitsi että viiminen tuni alkaa. Sampsa otti Jussia kädestä ja he kävelivät käsi kädessä luokan eteen odottamaan.

Odottaessansa opettajaa Sampsa ja Jussi pitävät toisiaan edelleen kädestä ja juttelivat hiljaa. Heidän pahaksi onnekseen Kalle huomasi poikien kädet huusi kovaan ääneen.
"Hyi helvetti! Homoja. Jussi, miten sä voit tota itkupilliä pitää kädestä? Sä oot tyhmä." Kalle tönäisi Jussia, niin että Jussi horjahti. Nähdässään Jussin melkeen kaatuvan Sampsalle tuli jostain rohkeutta ja hän käveli Kallen eteen ja huusi.
"Vitun ääliö! Jätä mut ja Jussi jo rauhaa! Oot vaan niin kade,kun sulla ei oo ketään!" Kallen suupielet nykisivät,mutta Sampsa huomasi sen. Sampsa käänsi selkänsä Kallelle ja meni takas Jussin viereen.
Onneksi opettaja tuli silloin ja he pääsivät kuviksen tunnille. Sampsa ja Jussi menivät ihan taakse että saivat jutella ja kuunella musaa ihan rauhassa. Sampsa otti mp3:sen esille ja pojat alkoivat kuunella Scorpions:in Send Me An Angel-biisiä. Pojat alkoivat piirtää yhdessä isoa työtä. Siinä oli Sampsa ja Jussi isoina kuuluisina rocktähtinä. Jussi soitti kitaraa ja Sampsa soitti rumpuja/lauloi taustoja. Kello 14.00 Sampsa ja Jussi kävelivät ulos koulusta nauraen ja menivät bussipysäkille odottamaan bussia. Bussi saapui nopeasti ja pojat menivät sisälle ja menivät istumaan keskelle bussia. Jussi tarttui Sampsaa kädestä ja kuiskasi Sampsan korvaan.
"Mä tykkään susta todella paljon." Sampsa kääntyi ja kuiskasi takaisin.
"Niin mäkin susta." Sampsa vastasi ja hymyili aurinkoisesti.
Bussi saapui lastenkodin luokse ja pojat hyppäsivät ulos bussista ja menivät sisälle.
"Moi pojat" Leena sanoi, kun näki pojat.
"Moii" Pojat vastasivat ja kiiruhtivat ylös yhteiseen huoneeseensa. Sampsa heitti KISS-laukkunsa sängylle ja Jussi Alice Cooper-laukkunsa lattialle.
"Huomenna on 23.1.1991 ja mulla on synttärit." Sampsa sanoi äkkiä. Jussi vastasi isolle hymyllä, mutta Sampsan ilme oli myrtsi.
"Ei kukaan varmanakaan oo muistannu mua. Eihän mulla oo sukulaisia edes." Sampsan silmissä kimalsi kyynel. Jussi meni Sampsan luokse ja halasi rakastamaansa poikaa.
"Mä muistan." Jussi kuiskasi ja painoi huulensa Sampsan huulia vasten. Sampsa vastasi Jussin suudelmaan. Päivä meni nopeasti poikien tehdessä läksyjä, kuunellessa musaa ja puhuessa.
Jussi oli sängyssä ja katsoi Sampsaa, joka hääräsi oman sänkynsä kanssa Herkkupeppu-boxerit jalassa.
"Sampsa, tuu mun kanssa nukkumaan." Jussi sanoi. Sampsa vastasi hymyllä ja kapusi Jussin viereen nukkumaan.


A/N2: Nooh jatkosta tuli nytten tollanen:) Toivottavasti kelpaa ja eikä virheitä löydy paljon:)

Tarinaa on nytten jo korjattu SUURI KIITOS Sintulle, joka taas tarkka silmäinenä huomasi virheeni:(

Kivaa että jatkoa tuli. Olinkin jo odotellut sitä. ((:

Oi että mä tykkään tästä. <3 Olikin kivempi juttu että ajassa hypättiin eteenpäin. Tarinan idea on mahtava, on kiva lukea välillä jotain erilaista. Ja tämä tosiaan on mielikuvitullisesti kirjoitettu. Tykkään hirmuisesti kyllä. Ja plussaa siitä että osatkin ovat niin ihanan pitkiä. (:
Tuo loppu oli ehkä parasta koko osassa. Sun on pakko kirjoittaa ainakin se yksi osa lisää, ole niin kiltti! ^___^ Haluan tietää miten Jussin ja Sampsan arki jatkuu.

Mutta olen kuitenkin taas niin ilkeä että korjaan kirjoitusvirheet. Sinun hyväksesihän se on, ja virheistä oppii! Jos korjaat nämä virheet nyt tarinaan, niin sitä on kivempi sitten lukea.

Eli tässähän näitä on:

"Sampsa ei muistannut paljon ajalta, kuin asui kotona vanhempiensa kanssa."
~kun

"Sampsan ja Jussin lempi bändi oli KISS ja he unelmoivat että heistä tulee isoina yhtä kuuluisi rocktähtiä."
~lempibändi on yhteen! Ja eikös tuohon lauseeseen tule johonkin kohtaan pilkku?

"He olivat onnellisia että olivat erinlaisia ja pysyivät."
~erilaisia

"Syysaurinko paistoi Sampsan ja Jussin huoneeseen,kun pojat viellä nukkuivat."
~vielä. Pilkun jälkeen tulee välilyönti.

" "Huomenta!" Sampsa sanoi iloisesti ja nuosi sängystä ylös jalassansa Herkkupeppu-boxerit."
~nousi

"Sampsan oli pakko alkaa nauramaan Jussille, joka oli juuri nuossut ja hiukset sojoitti joka suuntaan."
~noussut. Sama virhe kuin aiemmin, kiinnittäppä siihen huomiota.

"Pojat seivovat bussipysäkillä ja kuuntelivat Alice Cooperia, joista pojat tykkäsit."
~seisoivat. Sivulause kuuluisi olla näin: "...josta pojat tykkäsivät."

"Kalle tuli poikien luokse ja repisi Sampsan mp3:n Sampsan kädestä kova kuorasesti."
~repäisi. Ja kovakouraisesti on yhteen!

" "Anna se takaisin mulle!" Sampsa sopersti itkun partaalla."
~sopersi

" "Voi voi! Pääsekö tytöltä kohta itku?" Kalle v*ttuili Sampsalle."
~pääseekö

"Sampsa oli Jussin takana ja pidetti itkuansa."
~pidätti

"Bussi tuli pysäkille ja pojat nuosivat bussiin."
~Taas sama virhe. Eli nousivat!

"Mä en enää jaksa Kallea. Se on kiusannut mua niin kauvan."
~kauan

"Pojat juttellivat niitä näitä ja kuuntelivat samalla Hellcity 13:toista."
~juttelivat

"Sampsa tunki mp3:sen taskuunssa ja lähti juoksemaan että sai Jussin kiinni."
~taskuunsa

"Sampsa ei kuunellut yhtään mitä opettaja selitti. Hän vaan piirteli vihkoonsa sydämmiä, joiden sisällä luki Jussin nimi. Jussi nojasi kädellensä pulpettiin ja kuunteli opettajaa."
~kuunnellut, sydämiä HUOM! vain yksi m-kirjain, kädellänsä.

"Astala! Mikä on Norjan pääkaupunki?" Opettja kysyi äkkiä."
~opettaja

"Älä valehtele. Mä nään että sua painaa joku." Sampa tiesi ettei voi valehdella enää Jussille."
~Sampsa

"Sampsa vetäyi irti ja katsoi Jussia silmät suurina. Kello soi ja merkitsi että viiminen tuni alkaa. Sampsa otti Jussia kädestä ja he kävelivät käsi kädessä luokan eteen odottamaan.
~vetäytyi, tunti, käsikädessä taitaa olla yhdyssana.

"Vitun ääliö! Jätä mut ja Jussi jo rauhaa! Oot vaan niin kade,kun sulla ei oo ketään!" Kalle suupielet nykisivät,mutta Sampsa huomasi sen."
~rauhaan, Kallen.

"Sampsa ja Jussi menivät ihan taakse että saivat jutella ja kuunella musaa ihan rauhassa. Sampsa otti mp3:sen esille ja pojat alkoivat kuunella Scorpions:in Send Me An Angel-biisiä. Pojat alkoivat piirtää yhdessä iso työtä. Jussi soitti kitaraa ja Sampsa soitti rumpuja/lauloi taustojana."
~kuunnella, isoa (?), taustoja.

Kirj.virheiden lisäksi joissakin lauseissa oli sanajärjestys hassusti. Eihän se tietysti pahemmin haittaa, mutta voisit kiinnittää silti niihin huomiota. Ja toinen asia vielä mitä voisit miettiä, aikamuodot. Kirjoitit välillä preesenssissä ja välillä imperfektissä. Kirjoita mielummin vain jommasta kummasta, älä molemmista! Ja kokemuksesta voin sanoa, että imperfekti on huomattavasti helpompaa. Ainakin siis minun mielestäni. (;

Muttasiiis, toivon ettet anna kritiikiin taaskaan masentaa itsesi, vaan jatkat jälleen kirjoittamista. Tarina on mahtava (ellei noita muutamia virheitä lasketa) ja todella toivon, että tähän siunaantuu vielä jatkoa! ^-^

Eipä tässä sitten muuta. Vielen Dank, mein Schatz! <3

//EDIT: oho, jäipä tää lyhyeksi. ;_____; Äh, lupaan kirjoittaa ensi kerralla hieman pitemmän kommentin.

//EDIT part 2: Hei mun on pakko vielä huomauttaa yhdestä jutusta. Siitä kun olit sensuroinut noi kirosanat. Mua itseäni häiritsi se, joten mun puolesta voisit kirjoittaa kiroamiset ihan kokonaan ilman mitään sensurointia. (; Mun mielestä ainakin näyttäisi niin paremmalta.

Muutamia? Prkl, kun ei osaa kirjoittaa niin ei osaa!!
Mutta kyllä kait yhden osan saan viellä kirjoittua:)

-Herran jumala rauhoitetaas hymiöiden käyttöä. o.o
Bass

Hyvä jatko oli, tykkäsin enemmän kuin ekasta osasta. Ja en siis meinaa pelkästää aiheen perusteella, vaan myös kirjotusasun jne. Sinttu tossa noi virheet sanoki, eipä siitä sen enempää. Nii ja samaa mieltä oon Sintun kaa tost sensuroimisest, eli voi jättää pois. Mut muute tosi hyvä, jatkoa kiitos. (:

Kiitos kovasti. :] Jatkoa tulee varmaan viellä 1 osa. Riippuu ihan siitä miten paljon te tykkäätte/haluatte jatkoa.

-Stalantypy